Turku-Abo [antikvár]

Kuten jokainen Turussa kávijá voi todeta, on Aurajoella keskeinen sija kaupunkikuvassa.Se ei ole sattuma. Kaikkialla Euroopassa voi tehdá sen havainnon, ettá vanhat kulttuurikau-pungit óvat vesistöjen áárellá. Aikana, jolloin kaikki kuljetukset suoritettiin vesitse, jokomerítse tai pitkin virtoja ja jokia, oli luonnollista, ettá kaupungit syntyivát vesiteiden yhtymá-kohtiin. Kauppamiehet tulivat purjehtien kaukaisista maista ja tapasivat sisámaan asukkaatniillá paikoin, joissa virrat ja joetlaskivat mereen. Turun kaupunki syntyi siihen, missá Aura-joki laskee mereen. Mereltá saattoi purjehtia viisi kilometriá jokea pitkin sisámaahan alim-paan, Halisten koskeen saakka. Halisten kosken ja joen suun válillá kaupunki sijaitsee vielátánákin páiváná.Asutus Aurajokilaaksossa on kuitenkin paljon varhaisemmalta ajalta kuin itse kaupunki.Jo rautakautena joen varrella oli lukuisia kauppakyliá. Muinaislöytöjen perusteella on voitutodeta tállaisia kyliá olleen olemassa ja ettá niiden asukkaat seká kansainvaelluksen aikanaettá viikinkikautena, t.s. 600-luvulta láhtien olivat vilkkaassa kauppayhteydessá niin lánteenkuin eteláánkin. Löytöjen perusteella on saatu selville, ettá seudun silloiset asukkaat kávivátkauppaa Veikselin suun, Baltian maidén, Gotlanninsuomalaisten silloin Vuojonmaaksikutsu-man ja useiden Ruotsin maakuntien asukkaiden kanssa. Samoin on voitu todeta váestönolleen vaurasta ja hyvinvoipaa. Seudun váestön suojautumisesta viholiista vastaan óvat to-distuksena monet muinaislinnojen rauniot eri puolilla Aurajokilaaksoa. Vanhalinna olisuojana sisámaasta tunkeutujia vastaan, kun taas Vartiovuori ja Samppalinna - molemmatnykyisen kaupungin sydámessá miehitettiin silloin, kun peláttiin vihollisen hyökkáávánmereltá kásin. Merkittáváná seikkana mainittakoon vielá se, ettá Aurajokilaaksossa asui to-dennáköisesti kristinuskoa tunnustava váestö jo ennen ensimmáistá ristiretkeá. Turun naapu-ripitájien, Maarian ja Liedon, muinaislöydöt osoittavat, ettá táállá jo 1100-luvun vaiheillanoudatettiin kristillisiá tapoja ja jopa rákennettiin pieniá kirkkoja.Kun ensimmáinen askel kiinteáán yhteiskuntajárjestykseen kirkolliselta pohjalta otettiinRuotsin Eerik-kuninkaan tehtyá ensimmáisen ristiretken Itámaahan Suomeen 1150-luvulla, retki ei suuntautunut Aurajokilaaksoon vaan tááltá nőin kaksi peninkulmaa luo-teeseen, Nousiaisiin, josta tuli silloinen hallinnollinen keskus.Ristiretken seurauksena perimátiedon mukaan - oli suomalaisten kastaminen kristin-uskoon, mutta káytánnössá lienee retken poliittinen merkitys ollut suurempi, sillá olihankristinusko tullut tánne jo ainakin 50 vuotta aikaisemmin, kuten edellá on mainittu. Táhdel-lisintá oli se, ettá Suomen lounaisosat yhdistettiin kirkolliseen járjestöön, jonka keskuspaik-kana oli Upsala, ja ettá Suomi siten lopullisesti liitettiin lánsimaiseen kulttuuripiiriin. Ku-