Koltat, Karjalaiset ja Setukaiset [antikvár]

ESIPUHEKolme sukukansaa, karjalaiset, Kaakkois-Viron setukaiset ja kolttasaamelai-set óvat lántisistá naapureistaan poiketen omaksuneet ortodoksisen uskon. Sen myötá náiden kansojen históriássá, uskonnollisessa elánnássá, kielessá,, .'i i,suullisessa ja esineellisessá perinteessá ja koko elámántavassa nákyy by-santtilais-venáláisiá vaikutteita. 1900-luvulla osasta náiden kansojen edusta-jia tüll vuosikymmeniksi Neuvostoliiton kansalaisia ja heidán elámánmuo-tonsa ja koko kulttuuri- ja uskontoelámánsá joutuivat valtavan muutoksen eteen: heidán kielensá ja monet heidán kulttuurinsa ominaispiirteet óvat ol-leet vaarassa kadota táysin. Samalla heidán yhteytensá lánnennpáná asuviin sukukansoihin tai ornan kansan jáseniin katkesivat vuosikymmeniksi. Vasta 1980-luvun puoliválissá Neuvostoliitossa alkaneet poliittiset muutokset ja sittemmin Neuvostoliiton hajoaminen jaViron itsenáisyyden palautuminen óvat mahdollistaneet náiden kansojen oikeuksien ja kulttuurisen tilan kohentami-sen ja tarkastelun.Tárná teoskartoittaasitá, miten karjalaiset, koltat ja setukaiset óvat selvinneet ja millaisena he óvat sáilyttáneet kulttuurinsa historian eri-laisten vaiheiden lápi.Támá teos pohjautuu Viron kulttuuha Suomessa tunnetuksi tekeván Tuglas-seuran Kuopiossa 7.-9.10.1994 járjestámán kolttasaamelaisia, setukaisia ja karjalaisia kásitelleen seminaarin Idán viimeiset vartijat lanttá vastaan a\ne\s-toon. Mainittuja kansoja tarkasteltiin eh tieteenalojen, histohan, kielitieteen, folkloristiikan ja kansatieteen nákökulmasta seká ortodoksisen kirkon kan-nalta. Osa artikkelien kirjoittajista on tutkijoita, osa ortodoksisen kirkon edus-tajia. Siten artikkelitkin vaihtelevat kirjoittajansa taustan mukaan: osa on tie-teellisiá artikkeleita, osa taas perustuu kirjoittajan erityisasemaan tai káytán-nön työhön: kirjoittaja puhuu omista kokemuksistaan ja havainnoistaan ky-seisten kansojen parissa. Heidán kauttaan lukijalle válittyy sellaista tietoa, jota ei táhán mennessá ole taltioitu arkistoihin tai jota ei ole aiemmin tutkittu.Toimitettaessa seminaahesitelmiá kirjaksi ilmeni, ettáymmártáákseen, miksi artikkeleissa kásiteltyjen kansojen vaiheet óvat olleet sellaisia, joina kirjoittajat ne kuvaavat, teoksen lukija tarvitsee tuekseen tietoa Suomen ja Neuvostoliiton váhemmistökansallisuuksia koskevasta lainsáádánnöstá. Siksi kirjaan on pyydetty Seppo Lallukan artikkeli "Neuvostoliiton kansallisia váhemmistöjá koskeva politiikka", Teuvo Laitilan artikkeli "Uskontolainsáádánnön ja uskon-topolitiikan páápiirteet Neuvostoliitossa" seká Heikki J. Hyvárisen artikkeli "Suomen kolttasaamelaisten oikeudellisesta asemasta". Tietenkin teoksessa olisi voinut olla katsaus siihen lainsáádántöön, joka on vaikuttanut Virossa asuvien setukaisten elámáán. Sitá ei kuitenkaan pyydetty, sillá artikkeleissa mainitut setukaisten ongelmat óvat etupáássá syntyneet Neuvostoliiton, eivát itsenáisen Viron aikana, ja tállöin Lallukan artikkeli auttaa ymmártámáán myös setukaisten vaiheita. Artikkelien kirjoittajien joukossa on vielá yksi hen-kilö, Pekka Sammallahti, joka ei luennoinut seminaarissa. Támá johtuu siitá, ettá Pekka Sammallahti ja Martti Linkola laativat yhteistyössá esitelmán "Koltanmaa, osa Saamenmaata", jonka Martti Linkola piti Kuopiossa.