Lang [antikvár]

Eräänä marraskuun yönä pian kolme vuotta sitten puhelin soi hallissa. Vaimoni Gabriella joka nuk-kuu kevyemmin kuin minä heräsi pirinään ja alkoi ravistella minua kiivaasti. Ystäväni ja kollegani Langin tavoin minäkin olen tottunut kaupunkielä-män äkkinäisiin käänteisiin ja yllätyksellisiin yh-teensattumiin. Gabiin sen sijaan vaikuttaa vielä uneliaassa saaristolaiskylässä vietetty lapsuus, hän on voimakastahtoinen ja rivakka ihminen, mutta hänellä on taipumus järkyttyä pahasti, jos jotakin odottamatonta sattuu. Sitä paitsi koko syksymme oli ollut yhtä muutosten ja levottomuuksien aikaa. Gabin poika Mattias jonka Gabi oli saanut vasta yh-deksäntoistavuotiaana oli muuttanut Turkuun opis-kellakseen Äbo Akademissa. Pian sen jälkeen Gabin isä oli saanut lievän sydänkohtauksen. Herättäes-sään minut tuona marraskuun yönä Gabi oli siis hyvin kiihtynyt. "Joku on kuollut", hän sopersi, "he-rää, Konni! Isä tai Matti on kuollut, minä tiedän sen, tämä on juuri sellainen yö!" Avasin vastahakoi-