Sabmelazzai maidnasak jâ muihtalusak [antikvár]

LOHKKIIDII Peállemiiddiii cuohte jági leá vassam Suoma vuostas sabmelas kirjecalli Pedar Jalvvi jabmimist. Sami Öuvgetiis-seárvi kudnijahtta tiktijeáddji já sabmelas cuvgetuspárggu aiiggaseáddji muihttu tainna kirjjasin. Suobmilas Kirjja-lasvuoda Seárvi, mán albmogtielitorajust Pedar Jalvvi ie^as kiehtacallagak seáilliituvvujik, leá iistibla33at áddam lobi callagii olggosáddimii. Oanekis eállimaiggistis Pedar Jalvi (10. 4. 1888—8. 8. 1916) keárggai ies álmmiistahttit fái imiia »Muottacalmit» -námmasas tikta- já muihtaluscoaggaldaga. Tal olggospoahtti mnihtokirjjist leá kuokte oasi. Vuostas oasist kirji leá 0330m námas, mibbin leá kovvidus sabmela33ai poares soagiio- já lieádjavieriűn já viiolggatussan Jalvvi eáska taid paliid oddasist kavdnom matkemuihtalns. Kováid son leá ies sargom. Samekielast Jalvi keávata poares Friis callimviiogi, miilito viehka eáhpetassidit támge. Toaimmatiis leá tádde tivo-dam tam oasist tusse cielga callimfeáillaid. Suomakiella-sas oasist leám iskam rensket kiellafeáillaid já iilicanas odasmahttit suobmana. Toaimmatampárggu seáralas vuolggateáddji leá dos. Matti Sainio. Prof. Erkki Itkoneii leá áddam ollu puorre párgo-ravvagiid já lohkam cáda óbba kirjji ovdal prentema. Ollu kiihtosak sudnuidii. Seámmast lialiidam máiddai kiilitit raddetusa oahpatussuorggi prentemveáhkist sihke pren-temviesu kierdavas já jodanis párggust. Samuli Aikio.