Sylvi Kekkosen muisto [antikvár]

Kun tieto Sylvi Kekkosen kuolemasta joulukuun 2. päivänä 1974 levisi yli koko Suomen, se aiheutti välittömän surun, hartaan ja kaikkia kansalaisia yhdistävän. Kaipaukseen liittyi samalla lämmin kiitollisuus arvokkaasta elämäntyöstä. Sylvi Kekkonen oli ehtinyt olla vaativalla paikallaan tasavaltamme ensimmäisenä naisena lähes kahden vuosikymmenen aj an. Jo sitä ennen hän oli tullut tunnetuksi, myös luovana kirjailijana. Hänen luonnettaan ja toimintaansa määriteltäessä óvat yhä uudelleen tulleet esiin sanat aitous, vaatimattomuus, urhoolli-suus, velvollisuudentunto, viisaus. Ne eivät ole liioiteltuja. Kunnioittaakseen Sylvi Kekkosen muistoa ja tailettaakseen hänen elämästään ja elämäntyöstään eräitä keskeisiä asioita sekä sanoin että kuvin julkaisee Kustannusosakeyhtiö Otava tämän teoksen. AAKE JERMO / OLAVI SALMI Korkealla oli ihmisen mitta Sylvi Salome Kekkonen, omaa sukua Uino, oli kuollessaan 74-vuotias. Maan ensimmäisen naisen vaativat velvollisuudet olivat tämän pienen ja siron, pitkällisen sairauden rasittaman naisen harteilla lähes 19 vuotta. Hän hoiti tätä raskasta tehtävää paljon kauemmin kuin kukaan toinen nainen on joutunut tekemään. Hän teki sen urheasti ja tyylikkäästi, rauhallisen eleettömästi ja naisellisen lämpimästi niin kuin hän teki kaiken rikkaan elämän-sä aikana. Sylvi Kekkosen luontaiset ominaisuudet, hänen vaatimatto-muutensa, ihailtava urhoollisuutensa, viisautensa ja hiljainen hyvyytensä takaavat hänelle pysyvän sijan kaikkien suomalais-ten sydämissä. - Korkealla on ihmisen mitta, kertoo Sylvi Kekkonen lapsuu-denmuistoissaan isänsä kerran lausahtaneen hänelle. Sylvi Kekkonen täytti hyvin korkean ihmisen mitan. Kiltti mutta raisu hevostyttö Uinon suku on lähtöisin Artjärveltä Uudenmaan ja Kymen läänien raj alta, missä vanha sukutila on ollut neljäsataa vuotta saman suvun hallussa. Sylvi Kekkosen isä Kauno Edvard Uino lähti lukemaan papiksi vanhemman veljen ottaessa ajan tavan mukaan talon isännyyden haltuunsa. Kesäisin Artjärvellä kävi sukuloimassa Pietarissa toimineen kultaseppä Stenbergin perhe, jonka tyttä-restä Emiliasta tuli nuoren papin puoliso. Kauno ja Emilia Uinolle syntyi viisi tytärtä ja yksi poika: ikäjärjestyksessä Toini, Elin, Sylvi, Taina, Uuno ja Aira-Eeva. Vain nuorin on enää elossa. Toini, sittemmin professorinrouva Osmonsalo, kuoli jo 28-vuotiaana lapsivuoteeseen. Elin, joka