Valon Virta/The Stream of Light/Flutendes Licht [antikvár]

VALÓN VIRTA Való ja vesi óvat elamcin liihteita. Luonto muuttuu niiden liikkeen myötii, kesasta syk-syksi, talvesta kevaaksi. Valón ja veden virta on ikuinen. Való on pohjoisen luonnon voima. Késein vehreyden ja syksyn varikylldisen ruskan jalkeen jdrvet ja joet vetavat ylleen valkoisen jcia- ja lumipeitteen. Aurinko lepad ma-talalla horisontissa ja katoaa kokonaan pohjoisimmasta Suomesta. Vasta tammikuun lopulla sen kalpeat sateet alkavat valaista maisemaa muutaman keskipaivan hetken ajan. Lisaantyva való ja yhei ylemmaksi nouseva aurinko sulattavat vihdoin lumen ja jacín. Vesimassat tulvivat joenuomiin, ja kallioreunaiset kosket puristavat virran villiin ryöppyyn, joka laantuu alajuoksun rauhaisassa suvannossa. Kesa valtaa kohisten pu-ronvarret ja jarvenpoukamat. Suomen vesistöt óvat syntyneet ikivanhalle kalliopohjalle, jonka yli jaakausi työnsi irtonaista maata ja muotoili maamme luonnon peruspiirteet. Jacikauden jalkeen vesi raivasi reittinsd ymparöiviin meriin ja jarviin. Maisema muuttui jalleen veden oik-kujen mukaisesti. Vesi on voimavara, joka kykenee kasvattamaan karuunkin maaperaan kirjavia kukka-ketoja ja vehreita metsia. Suomalaiseen ihannemaisemaan kuuluu lahes aina vesiele-mentti: vuolas puro, viljavainioiden poikki kiemurtava joki, surusilmdinen suolampi tai joku maan tuhansista jarvistii. Suomen suuret virrat keraavdt vetensa Lapin tunturialueilta, pohjoisilta yldngöilta ja Kuusamon vaaroilta. Namii puhtaat, kylmat ja kirkkaat joet ryöppyeivat viela va-paina ja matkaavat Suomen viimeisten eramaiden halki. Tamiin kirjan kuvat kertovat valón matkasta suomalaisessa vesiluonnossa. Olen kul-kenut kamera kumppaninani Enontekiön tuntureilta Kuusamon vaaraylcingön jarvil-le, vuolaasti virtaaville tai jaakannen alla uinuville joille, Oulunjarven rantahieti-koille, Rokuan jakdlikölle ja aavojen suoalueiden liipi luikertavalle Kiiminkijoelle. Heinaveden Kermajarveltci ja Saimaan suurilta selilta olen tavoittanut valón iloiset kesaleikit. Alati muuttuva valo ja sen heijastukset tyynien jiirvenselkien peilissd, jokien mutkis-sa tai putousten hurjissa pyörteissa on kauneinta, mita pohjoinen luonto voi tarjota.